Apollo-lava, se suurempi, kärsi pienempiä vahinkoja tuulessa, mutta sekin vaati kunnostusta. Ainoa näyttävämpi korjaus sivu- ja taustakankaiden lisäksi oli yhden sähköjohdon vetäminen lavalta äänikoppiin. Se olisi ollut vinkeä nähdä ylhäältä lavalta käsin; miten ihmismassa hitaasti jakautuu paljastaen keltaiset viivat.
Kisa johtokorokkeesta oli kova; sen päällä seistessä ei tarvinnut kylmettää varpaitaan kylmässä mutavellissä.
Bruce Dickinson tuli jutustelemaan yleisölle, toisin kuin mököttävät mötikät. Mötley Crüe tyytyi perumaan keikkansa ja olemaan piilossa faneiltaan. Täytyy sanoa, etten ymmärrä Iron Maidenin faneja, joista osasta oli hupaisaa nähdä surullisia ja kyynelehtiviä Mötikkäfaneja, ei kai kenestäkään voi aivan oikeasti olla hupaisaa seurata toisten pettymystä?
Cyberin teltta oli yksi harvoja, jotka säästyivät vaurioitta ja löytyipä sieltä kuivia vaatteitakin aivan festareiden loppuun saakka. Jotkut vain osaavat festarikojujen pystyttämisen ja keksivät jopa jostain pitkospuut mutaa vastaan.
Myräkän jäljiltä vessojen luona oli huomattavasti enemmän vettä.
Alice esiintyi aika riisutulla lavalla, mutta se vain antoi esitykseen oman säväyksen. Oikeat esiintyjät kykenevät esiintymään vaikka missä, heille se ei ole kulisseista kiinni.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti