tiistai 26. heinäkuuta 2011

Oodi unelle


Kun viikonlopun vietti rauhallisemmin, kuin koko aiemman kesän, niin maanantaikaan ei lainkaan harmistuttanut. Tiistai taasen, noh jos iltalukemisekseen valitsee Erkki Toivasen Eurooppalaisuuden rajoilla, niin aamujumituksesta saa vain syyttää ahnetivaa luonnettaan.

Jossain vaiheessa laps alkoi huolehtimaan yöuniensa riittävyydestä ja sama tarttui minuun. Ryhdyin talvella vahtaamaan itseäni, huolehtimaan siitä, etä vietän tarpeeksi monta tuntia pää tyynyssä silmät ummessa ja tajunta virittyneenä pois valvetilasta. Ero entiseen univajaiseen itseen oli huima; maailma alkoi näyttämään entistäkin paremmalta paikalta, ajatukset virtasivat sujuvammin ja aamut olivat vailla tuskaa.

Nyt kesällä uniaikaani on verottanut kaikenmoinen touhuilu ja helle, vaje tuntui inhottavalta, aivan kuin en olisi aivan oma itseni, aivan kuin kävisin hitaammalla, olisin kireämpi ja muutoinkin nihkeä.

Niinpä on taas aika palata ruotuun, sulkea kone ajoissa, lukea vain ei niin mukaansa tempaavia kirjoja unilukemisena ja herätä jokaiseen valkenevaan aamuun hymyssä suin, levänneenä.



(sanoivat olevan Mark & Spencerin) 
Neule: Monsoon
Popot: Andiamo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti