maanantai 9. marraskuuta 2009

Hän tanssi syksylle kellastuneilla lehdillä


Perjantaina se alkoi,
paleleminen,
uupumus,
maksimaalinen unetus.

Ja niin me vietimme
viikonlopun sohvalla,
peiton alla lukemassa.



Lauantaina piti käväistä kaupassa.
Sunnuntaina teimme pitsaa
ja sämpylöitä,
porkkanalla ja ilman.



Uupumus,
pääkipu,
nuha,
painajaiset
ja
kaikki se muu
imevät energiaa.


Silti päivällä
pakottauduin
hetkeksi haukkaamaan
raitista ilmaa.

Katsomaan sumun nousemista.

Hengittämään syvään happirikasta ilmaa.

Se oli vaivan arvoista.


Neidon kuolema
Sen ihanan neidon sielu ei erehtynyt koskaan,
hän tiesi itsestään kaiken,
hän tiesi enemmänkin: muista ja merestä.
Hänen silmänsä olivat mustikat, hänen huulensa vaapukat, hänen kätensä vahaa.
Hän tanssi syksylle kellastuneilla kentillä,
hän kyyristyi kokoon ja pyöri ja lankesi – ja sammui.
Kun hän oli poissa, ei kukaan tiennyt,
että hänen ruumiinsa lepäsi metsässä.
Häntä etsittiin kauan impien joukosta rannalta,
he lauloivat pienistä punaisista raakunkuorista.
Häntä etsittiin kauan miesten joukosta, lasien luota,
he riitelivät herttuan keittiön kiiltävistä veitsistä.
Häntä etsittiin kauan kieloniityltä,
johon hänen kenkänsä oli jäänyt viime yönä.
Edith Södergran


4 kommenttia:

  1. Hei Satu!

    Kiitos piipahduksestasi blogissani!:)
    Luin jättämääni kommenttiin vastausviestisi ja juuri näin se on;) Vain me itse voimme muuttaa asioita, joten tehkääämme kukin sen minkä pystymme, siten maailma lämpenee hitaasti, mutta varmasti:))Eli tehdä niinkuin haluaisi itselle tehtävän, ainakin se antaa itselle niiiin hyvän mielen!:))

    Kylläpäs on todella kauniita kuvia sinulla tässä postauksessa, mutta surullinen teksti.

    Toivottavasti voitte jo paremmin!!!:)

    VastaaPoista
  2. Hei Marge

    Tunnelma on haikea, sumu kai tekee osansa.

    Tuo Edithin runo tulee aina syksyisin mieleen. Sain joskus varhaisteininä Edith Södergranin runoja ja Helene Schjerbeckin maalauksia sisältävän Kohtaamisia-kirjan ja sen myötä koukutuin kummakin taiteilijan töihin. Joskus, kuten tänään, yksi yksittäinen säe nousee mieleen ja saa maailman näyttämään toiselta.

    VastaaPoista
  3. Niin kaunista ja koskettavaa. Upeat kuvat! Parempaa oloa kovasti toivottelen!

    VastaaPoista