lauantai 17. syyskuuta 2011

Minun lihani tummuu...


Minun kaunis naiseni
simasuinen sulavainen
mesikieli sulomieli
mielevät sanani nieli
koukkuuni kävi

Patjahalla paljahalla
patjalla kuluneella
vain tyyny yksinäinen
peitto yksinäiselle
peitto kylmänkankea
painajaisen panema

Uskoi kaiken, pikku nainen
uskoi hyvän, uskoi pahan
uskoi sanat salakavalat
huomenna on päivä
huomenna on päivä
sysimustan mustelman

~ Sofi Oksanen ~

Tänään kertomuksia keittiöstä jatkaa ilmeisesti samoista aiheista, mihin High heels society jäi. Eilen luin äärimmäisen kehnon palvelun Bakersissa skumppalasi kourassa kännykällä Imagen juttua perheväkivallasta.  Ei mitään iloisia ja kepäitä ajatuksia, mutta ajatuksia, joita on joskus hyvä ajatella, nostaa esiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti