keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Downton Abbey


Downton Abbey on juuri sitä mitä olen kaivannut televisio tarjontaan. Rakastin Sydämen asialla-sarjaa ja sen rinnakkaissarjaa Kyläsairaala. Aiemmin kehuin uusinta Sherlock Holmes-elokuvaa ja Adèle Blanc-Secistä kertovaa elokuvaa ja olen alkanut miettiä onko tämä viehätys vanhoihin aikoihin, erilaiseen maailmaan, vain yksi fantasia-elokuvan muoto minulle. Onko minun helpompi sujahtaa tuttuun maailmaan, tuttuihin kaupunkeihin, kuin örkkejä vilistäviin rinnakkaismaailmoihin. Olen aika kyllästynyt seksillä ja väkivallalla silattuun viihteeseen. Toki hupaisille jenkkikomedioille on aikansa ja paikkansa, mutta itse en niitä ole hetkeen kaivannut.


Nyt flunssaisena kaipaisin jotain helppoa tekemistä, sellaista joka ei rasita ajatuksia liikaa. Jos olisin paremmassa kunnossa kipaisisin ostamassa jonkun puuttuvan kauden Maanalainen armeija iskee jälleen ('Allo 'Allo!). Tuohon sarjaan tutustuin vuosia sitten ystäväni kautta ja tuota sarjaa katsomme usein ipanan kanssa. Ei niin silmäkarkkia, ei niin älyllistä, mutta ratkiriemukasta ja silti soveliasta. 



Ja sitten päivän valitukseen:
Varasin ajan lääkäriin, keuhkot ilmeisesti saivat osansa flunssasta. Olo on pöppöröinen, sekava ja hivenen kuumeinen. Tuntuu että seilaan hetkissä, jotk aeivät nivoudu yhteen. Jotenkin pöppöröisen olon läpi iski ajatus; Tänään on keskiviikko, tänään on vanhempainilta, tänään olen varannut keskusteluajan yhden opettajan kanssa. Tänään kerrotaan kaikki oleellinen viimeisestä peruskouluvuodesta, tänään kaikista vanhempainilloista pitäisi olla paikalla. 
Ja koska olen yksin, kun minua on vain tämän räkäinen, sairasyksilö, niin minun on raahustettava vanhempainiltaan, koska ei ole ketään muutakaan. En usko enää tartuttavani, flunssan alkamisesta on jo niin kauan, mutta en myöskään usko rykimisieni kera olevani toivotuin mahdollinen osallistuja.
Näinä hetkinä kaipaan sitä lyhyttä aikaa, jolloin saatoin pyytää jota kuta toista menemään, auttamaan, kantamaan osansa.
Katsotaan mitä runsas vesi, saippua ja vaatteet saavat aikaan, ehkä saan luotua itsestäni jotain edustavaa.

2 kommenttia: