Lari osti reissusta Filmikameran, semmoisen vanhanaikaisen, keveän ja mielikuvitusta kiihottavan. Me, aikuiset ihmiset, filmiajan kasvatit, menimme päästämme sekaisin. Niin pieni asia, filmi kamerassa ja olimme aivan diudiu.
Olihan kamerassa jo useasti digikameraankin haaveiltu kalansilmäobjektiivi ja se osaltaan selittää päidemme sekaisin menoa, mutta ei silti riitä selventämään sitä riittävästi.
Se Jännistys, se Panostaminen, kuvanottamisen Peruuttamattomuus. Ne taisivat olla Se-juttu. Kun kuva oli otettu, oli se otettu ja lopputuloksesta ei ollut mitään tietoa. Oliko kuvattavilla silmät auki vaiko kiinni? Oliko ilme hyvä? Ja ennen kaikkea, mitä kaikkea kalansilmä taltioi, miten se vääristi maailman.
Ulkokuvat Hampstead Heath, Kamera Urban Outfittersiltä..
Tekstit
Hauskoja kuvia :) Ei nykyisin enää osaa ajatellakaan tuollaista, että millaista olisi taas ottaa filmikameralla kuvia. Oma jännityksensä siinä on ja se odottamisen jännitys, kun filmin on vienyt kehitykseen ja odottaa innolla lopputulosta :)
VastaaPoistaFilmikuvissa oli niin suuri viehätys, että aloin katselemaan hyllyssäni nököttävää kameraa vakavalla silmällä :D
VastaaPoista