keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Aamuisin


Silmät killissä kömmin törkkäämään puuron kiehumaan, lataan kahvinkeittimen. Koetan suoriutua vaatteisiin, kammata hiukset, pakata laukun. Istua jumitan puurolautasen kera pöydän äärellä. Nappaan d-vitamiinit ja kalaöljyt. Niin helppoa se on, automaattiohjauksella.

Aamun kohokohta, se on siirtymävaihe. Hetki jolloin mieli valmistautuu tulevan päivän haasteisiin. Se on matka joka on omistettu vain minulle, minulle itselle. Siihen kuuluu tumma Parisien kahvi luomumaitotilkalla, Hesari ja aikaa.

Kahvi kulkee mukana Starbucksista hommatussa termosmukissa, johon saa näppärästi oman kuvan. Koetin etsiä mukia kahvilaketjun nettikaupasta onnistumatta. Kuvana on Banksyn tai innoittamansa, talonharjaa alaslaskeva, saippuakuplia puhaltava tyttö.

Ja tämän kaiken, puuron, kotoa mukaan kaapatun kahvin, tarkoituksena on säästää. Sillä "pidä jemmarahaa pankkitilillä" on mainio ohjenuora, mikäli aikoo kesällä tehdä jotain.

4 kommenttia:

  1. Minulla se sängystä ylösnousuvaihe on alkanut tökkiä, jään makoilemaan ja sitten on vaikea nousta, pitää houkutella itseään. Jokin aika sitten toimin vielä niin, että nousin heti kun kello herätti ja parissa minuutissa yleensä virkistyn täyteen toimintavalmiuteen. Tosin ylellisyyttä on aamut, kun ei ole kiire ja voi toimia hitaasti, nauttia siitä hitaudesta.

    Ihana tuo muki, tosi kaunis kuva. Ja jemmarahasta olen samaa mieltä. Pitää alkaa itsenikin kohta katsoa mihin rahaansa kylvää, että säästöönkin jäisi.

    VastaaPoista
  2. Ps: Blogissani olisi sinulle tunnustus!

    VastaaPoista
  3. Inhoan torkuttamista, mutta huomaan lankeavani siihen nykyään yllättävän usein. Marika, olet oikeassa, ettei rauhaisia aamuja ylellisempää tapaa aloittaa aamua ole :)

    Miukuli; kiitos :)

    VastaaPoista