Portobello
Minun piti kehua kesän matkaamme, kertoa kaikista niistä uusista kolkista joissa kävimme ja hehkuttaa ihmisten ystävällisyyttä. Nyt uutiset matkakohteestamme kertovat surullista tarinaa. Nyt tuossa vanhassa maasassa riehutaan, rikotaan paikkoja, tuhotaan pienten yrittäjien koko elinkeino, poltetaan ihmisten koteja ja tapetaan ihmisiä, jotka puolustivat kotejaan. Toisaalta sieltä kuuluu jo toivoa herättäviä uutisia siitä, kuinka tavalliset ihmiset ovat päättäneet nousta remujengiä vastaan ja osoittavat apunsa virkavallalle ja siivoavat sotkuja.
The Regent's Park
Ensimmäisenä kesänä Lontoossa harhailimme ipanan kanssa Hyde Parkissa ja kysyimme neuvoa viehättävältä parilta. He opastivat meidät määränpäähämme ja kehottivat meitä vierailemaan Regent's Parkissa (joka on myös tuttu joistain Lontooseen sijoittuvista kirjoista). Tänä vuonna nipistimme viimeinkin vierailulle aikaa. Regent's Park sijaitsee aivan Camdenin kupeessa, jossa meillä oli tapaaminen ja koska matka halki kauniin puiston oli miellyttävä, päätimme kävellä perille.
Camden
Kävely puistosta Camdeniin paljasti meille Camdenin rauhallisemman puolen ilman markkinahumua ja ihmistungosta.
Brixton
Brixtonin suhteen meillä oli odotuksemme, luulimme siellä olevan enemmän turisteille suunnattuja asioita, mutta sinällään nopea reissu Brixtoniin paljasti meille melko hiljaisen, tai ainakin keskustan tungokseen verrattuna hiljaisen, kaupunginosan. Olihan siellä se omanlaisensa tunnelma, pinnanalla väreilevä vaara, hivenen suurempana kuin öisessä Korsossa, mutta valtaosin kadut olivat täynnä tavallisia ihmisiä tavallisissa toimissaan. Kun Brixton palaa takaisin arkeen, niin siellä kannattaa käväistä haistelemassa erilaista Lontoota.
Regent's Canal
Lontoosta on helppo puhua kotona, se on yhteinen kokemuksemme, mutta en osaa käsitellä Somalian tilannetta, en tiedä mitä sanoisin. Minulle ne ovat uutisia uutisten joukossa, ihmispaljous ilman kasvoja, lapselle ne ovat ystävän perhe, ystävän ystävät. Hän joka on minulle nimetön, hänelle on lapsella nimi, historia, hänelle uutiset eivät kerro kaukaisista asioista, oman elämänpiirin ulkopuolelta.
Me asumme saman katon alla, me jaamme yhteiset kokemukset ja silti hän elää omaa, erillistä elämäänsä josta minä en tiedä kuin murenia.
Tekstit
Minäkin olen surullisena seurannut uutisia Lontoon mellakoista, mutta selvähän se on, että luokkayhteiskunta ei ole mikään paratiisi niille, jotka ovat alimmilla puolapuilla. Asioiden pitäisi muuttua, mutta muuttaako mellakointi sitten mitään ainakaan parempaan suuntaan, se onkin jo toinen kysymys. - Lontoota ei voita muuten mikään, se on aivan saletti juttu! Pelkästään kaduilla kulkeminen saa mut jo aivan pullistumaan onnesta :-)
VastaaPoistaTuo mellakointi taisi alkuun liittyä luokkayhteiskunnan ongelmiin, mutta sitten se taisi olla hulinointia hulinoinnin vuoksi :S
VastaaPoistaLontoo oli jo ensimmäisellä käynnillä kotoisa, kutsuva ja koukuttava ja siksi sinne onkin palattava uudelleen ja uudelleen :)
Maailma tuntuu joskus niin pieneltä, mutta silti niin suurelta. Kaikki tuntuu olevanlähellä, kaikki tuntuu linkittyvän omaan kokemusmaailmaan, mutta kaikki on silti niin kaukana, ettei itse oikein kykene mitään tekemään asioiden hyväksi.
VastaaPoistaToivoisin Afrikan saavan hetken aikaa levätä, saavan vetää henkeä kriisien välissä.