Ikäneidon sattumuksia

Kun on isänsä kanssa aikuinen ihminen uimassa.
Kun sen uinnin jälkeen, siinä rentoutusaltaassa, kaikkien vesijuttujen luona, alkaa joku käymään silmäpeliä.
Kun ei ole tottunut moiseen.
Kun semmoinen ei kai ole tapana uimahalleissa.
Niin sitä ihminen hämmentyy.
Menee pikkuisen hämilleen.
Tuijottelee veden alla olevia varpaita.
Hymyää arasti.
Puree huulta.

Onneksi tuo nuorimies kohtasi minut uinnin jälkeenkin.
Onneksi naamanahkani oli päättänyt irrota saunassa.
Onneksi olin hehkuvan punainen kuin keitetty rapu.
Onneksi.

Ja silti hymyilin ujosti.
Ja kipsutin isän matkassa kauppaan.