perjantai 14. toukokuuta 2010

Oikea, oikea puuhevonen


Äitienpäivänä sen sain.
Siitä saakka se on killunut kaulassani.
Ja olen hyräillyt,
laulaa loilottanut.
Ollut yhtä hymyä.



Oi toivoisinpa että oisin puuhevonen
Ois korvat mulla puiset ja suitset pikkuruiset
Jos saisin olla oikea, oikea puuhevonen
ois hauskaa ihhah-hahhah-haa
Minut pikku Pekka kun saisi
minulla hän vain ratsastaisi
Minua hän vain kannustaisi seikkailuun
Kesä taikka talvi, ei haittaa
satulan kun mulle hän laittaa
Kova ravi taas meille maittaa seikkailuun
Oi toivoisinpa että oisin puuhevonen
Viis siitä välittäisin, jos sellaiseksi jäisin
Jos saisin olla oikea, oikea puuhevonen
ois hauskaa ihhah-hahhah-haa
Kopiti kopiti hipsis hoi
hopiti hopiti hipsis hei
hipiti hipiti hopsis hei
seikkailuun
kopiti kopiti kopsis hei
hopiti hopiti hipsis hei
hipiti hipiti hopsis hei
seikkailuun
Oi toivoisinpa että oisin puuhevonen
Mä saisin hullutella ja nauraa pakkasella
Jos saisin olla oikea, oikea puuhevonen
ois hauskaa ihhah-hahhah-haa
Minut pikku Pekka...


Koru on somempi,
kuin hivenen roisi laulu...

2 kommenttia:

  1. Aivan uskomattoman kaunis koru! Ihanan lahjan olet kyllä saanut :)

    VastaaPoista
  2. Ihastuin tähän ammoin Cyberissä ja kaipa kaihoisat katseeni laitettiin merkille :)
    Kauppaan jäi vielä suloinen koru jossa on linnunhäkki ja vapaana liihottava lintu ja se houkuttaa siellä edelleen.

    VastaaPoista