Urbaanit terapeutit hoitavat Helsinkiä

 Aamuinen Hesarin lukutuokio voi saattaa ajatukset iltapäivän piknikistä johonkin aivan muuhun. Artikkeli, joka kiinnitti huomioni ja ajatukseni oli nimikoitu kummallisesti; Urbaanit terapeutit hoitavat Helsinkiä. Onneksi artikkeli sai ajattelemaan Helsinkiä, helsinkiläisyyttä ja Suomalaisuutta.

Brittiläiset kaupunkikehittämisen asiantuntijat moittivat Helsinkiä kliiniseksi paikaksi.

Kaupungista puuttuvat julkiset, avoimet tilat, joissa eri kulttuureista tulevat kaupunkilaiset kohtaisivat, sanovat ajatushautomo Comedian asiantuntijat Phil Wood  ja Charles Landry.
...
Muita Helsingin ja Suomen huonoja puolia ovat, että naapureita ei tunneta, ammattilaisverkostot ovat suljettuja, kotipiiriä varjeleva not in my backyard -asenne elää vahvana ja liian vahva julkinen sektori tappaa ihmisten aloitteellisuuden.

~ Helsingin Sanomat ~

Ja hs.fi keskusteluiden ensimmäinen kommentti nimimerkiltä Uuskonservatismi;

Hyviä huomioita. Yksi tällainen konsulttien peräänkuuluttama "avoin tila" oli VR:n makasiinit, mutta siihen tulee nyt kliininen, steriili musiikkitalo. Tuntuu ylipäänsä, että Suomessa mennään samaa uusliberalistis-konservatiivista tietä kluin Tanskassa, jossa esim. Christiania ollaan laittamassa pakettiin ökyasuntojen tieltä.  En tiedä tarpeeksi Christianista, jotta osaisin siitä mitään lausua, mutta makasiineja kaipaan. Kaipaan tilaa, jonne voisi mennä, sellaisena kuin on, ottaa mukaan kenet vain ja nauttia mitä erilaisimmista tapahtumista tai vain ihailla vanhaa, aikaa nähnyttä rakennusta. Kaipaan avointa tilaa, tilaa jossa tapahtuisi mitä erilaisempia asioita, tilaa joka olisi helposti julkisilla saavutettavissa, tilaa joka muuntuisi moneksi.

 Päätän silmäillä terapeuttisen raportin läpi, sitten joskus, kun kesä ei liiaksi houkuta.