keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Arkinen hemmottelu


Siirryin säännölliseen päivätyöhön pari vuotta sitten. Jätin taakseni vuorotyöt, opiskelun ja sen liikunnan, jota huomaamattani olin harrastanut. Alkuun päätetyöskentely jumiutti hartiat, kädet, kaiken. Kokeilin astangajoogan intensiiviviikonloppua, syvävenyttelyä, uintia, vesijuoksua, mutta sitten jumiuduin vesijumppaan.


Kerran viikossa koetan päästä huhkimaan jumitukset pois. Annan veden pehmentää liikkeet. Taistelen veden vastustusta vastaan. Ihmettelen kadonneita käsivoimia ja harkitsen aina punttien nostelusta innostumista.


Jumpan jälkeen uin muutaman altaanmitan. Pohdin hengitystekniikkani vajavaisuuksia, mutta olen ylpeä, kun osaan uida rintaa pää sukelluksissa. Mitä siitä, ettei altaanmittaan mahdu juuri kunnon hengitystä, kerkiää siellä toisessa päässä aivan hyvin puuskuttaa.



Ahkeroinnin jälkeen varaan aikaa olennaisimpaan; hemmotteluun. Annan veden hieroa niskan, kädet, selän ja jalkapohjat. Lopuksi pulahdan uppeluksiin kylmäaltaassa.

Rauhallinen saunominen, hiustenpesu ja ainainen harmittelu kotiin unohtuneen rasvan takia lopettavat illan itselle.




En tiedä kuinka paljon tästä puolituntisesta urheilusessiosta on kunnolle hyötyä, mutta mielialalle ja ajatuksille se tekee hyvää.



Lainasin kameraani, se matkaa ulkomailla. Olo on jotenkin vajavainen. En minä suuresti maailmaani kuviksi tallenna, mutta silti huomaan kaipaavani vanhaa rakkinettani suuresti.

6 kommenttia:

  1. Hei,
    Kiitos kun ilahdutit minua blogivierailulla! On aina niin mukavaa, jos vierailusta jätetään kommenttikin. Tervetuloa toistekin :)
    Kauniita valokuvia. Suosikkini taitaa olla tuo toinen kuva ylhäältä, missä on suuria kiviä. Ensivilkaisulla se näyttää villiltä joelta, mutta kun tarkemmin katsoo, niin vastarannalla taitaa pilkottaa mökki tai talo.

    Tsemppiä perhoseksi kuoriutumiseen :)

    VastaaPoista
  2. Minun hartiat sulaa parhaiten avannossa. Reilun parin viikon pààstà saan taas sità 'hoitoa'. Lisàksi Keuruulla avataan uusi uimahalli kaikkine ihanuuksineen. Kyllà kelpaa lillutella. Kuvasi ovat (taas) kauniinta.

    VastaaPoista
  3. Ihailen ihmisiä jotka jaksavat arjen rumban lisäksi vielä urheilla. Minä olen täysin laiskimus. Kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  4. Arjen ohessa urheilu tuntuu kyllä vaativan liki ylivoiamisia ponnistuksia, mutta haluan uskoa sen osaltaan auttavan arjessa jaksamisessa.

    Avantouinti tavallaan kiinnostaa ja kun tilaisuus tulee aivan nenän eteen niinhyödynnän sen, mutta en aktiivisesti ole etsinyt avantoja.

    Ja kiitos kehuistanne :)

    VastaaPoista
  5. Liikunta on niin voimia antavaa! Kaipaan sitä mahtavaa tunnetta, kun on revitellyt oikein kunnolla. En saa nyt itseäni millään liikkeelle. Pilates on ihanaa, mutta kerta viikossa ei riitä kunnon kohentamiseen, vaikka siitäkin tiedän olevan moneen asiaan iso hyöty.
    Haluasin juosta kovaa, mutta nyt vaan laiskottaa. Mahtaisinkohan innostua vedestä?

    VastaaPoista
  6. Pilatesta haluaisin kokeilla, kunhan vain vuorokauteeni ilmaantuu lisää tunteja.

    Ei se kerran viikossa pulikointi varmaan kummoisia auta, mutta toivon sen estävän täydellisen rapistumisen :)
    Ja on sen jälkeen kyllä paljon parempi ja energisempi olo. Vetäjä on mainio ja saa aina hymyn huulille.

    Suosittelen lämpimästi kokeilemaan vesijumppaa, -juoksua tai vaikka vain uimista, se on jotenkin puhdistavaa.

    VastaaPoista