Olin kuullut kukasta nimeltä jouluruusu, mutta ensimmäisen kunnollisen kosketuksen sain siihen vasta viime vuonna. Tuntikausia sairaalan himmennetyssä huoneessa ja ikkunalla jouluruusu, siinä oli aikaa istua ja katsella kukkaa.
Melampos ja jouluruusu
Jouluruusu (Helleborus niger) oli jo antiikin aikana tunnettu lääkeyrtti, jonka ensimmäisiä käyttäjiä oli tarunhohtoinen parantaja Melampos. Kasvista kelpasi rohdoksi erityisesti sen tumma juuri, joka sai aikaan aivastuksia. Sen vuoksi kasvia nimitettiin mustaksi pärskäjuureksi. Siitä valmistettua lääkettä käytettiin joidenkin sairauksien ja varsinkin mielenvikaisuuden hoitoon aina 1800-luvulle saakka.
Musta pärskäjuuri rohtona
Musta pärskäjuuri on siis ikivanha lääkeyrtti, jota käytettiin erityisesti mielenvikaisuuden hoitoon. Antiikin humoraaliopin mukaan lima oli aivojen tärkein osa. Sen mukaisesti mielenvikaisuuden hoito perustui aivojen liiallisen limapitoisuuden vähentämiseen nenän kautta (Kudlien 1967). Juuri tästä syystä tarkoitukseen käytettiin aivastuksia ja limaneritystä aiheuttavaa mustaa pärskäjuurta. Olihan kaikille kokemuksestakin selvää, miten nenän tukkoisuuden korjaantuminen aivastelun seurauksena sai nuhan aikana aivot toimimaan kirkkaammin. Antiikin pneumaatikko-lääkärien mukaan musta pärskäjuuri oli ulostavan vaikutuksensa vuoksi voimakkain aine mustan sapen vähentämiseksi melankolian hoidossa (Aretaios 1959). Sitä käytettiin lääkkeenä eräissä muissakin sairauksissa, mm. halvauksissa ja kihdissä (Encyclopaedia Britannica XIII 1910).
Mielenvikaisuuden hoito ja helleborus-kasvi liittyivät niin kiinteästi tosiinsa, että kreikan kielessä sana helleboraio, tarvita pärskäjuurta, tarkoittaa samaa kuin olla poissa tolaltaan, ja sana helleborizo samaa kuin saattaa järkiinsä. Kun antiikin aikana haluttiin viitata jonkun vähäjärkisyyteen, käytettiin peitettyjä solvauksia, joihin sisältyi paikannimi Antikyra. Kreikkalaiset sanoivat "Antikyras soi dei" (Antikyras on sinulle omiaan) ja roomalaiset sanoivat "Nonne vis Anticyram navigare" (Etkö haluaisi purjehtia Antikyraan?) (Bergmark 1981). Kyseinen Antikyra, joka sijaitsi Fokisissa Korintin lahden pohjoisrannalla, oli nimenomaan kuuluisa mustista pärskäjuuristaan, joista parhaat kasvoivat läheisellä Helikonin vuorella.
saunalahti.fi/arnoldus/mel_joul.html
Jouluruusu on erittäin myrkyllinen.
tiistai 15. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jouluruusu myrkyllinen, hui kauhistus! Kaunis kukka silti.
VastaaPoistaNiin kaunis on tuo jouluruusu. Hyvä, että kerroit myrkyllisyydestä, en ollut tietoinen.
VastaaPoistaKatselin tänään Jouluruusuja ruokakaupassa, mutta ne näyttivät sen verran nuutuneilta, etten viitsinyt niitä kotiin tuoda. Eli vielä etsin tuota suloista kukkaa joulua koristamaan.
VastaaPoistaOlen hiukan epätietoinen pärskäjuuresta, koska puutarhasivuilla on kahta aivan erinäköistä kasvia nimitetty pärskäjuureksi. On siis musta ja valkoinen pärskäjuuri, mutta kumpi nyt on sitten tämä jouluruusu, jonka kukat muistutavat suuria valkovuokkoja?
VastaaPoistaValitettavasti en osaa vastata sinulle tarkemmin, tuosta linkistä voi aueta lisätietoja, mutta oma tietämykseni ei riitä varmaan vastaukseen.
VastaaPoista