Joulu katsottiin alkavaksi Tuomaan päivästä: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Kaiken ulkonaisen — teurastusten, leipomusten ja kynttilänvalamisen — piti olla valmiina. Joulurauha tarkoitti lepoa ja rauhallisuutta. Aika Tuomaasta jouluun kului nopeasti: ”Akan perintö ei kestä kuin Tuomaan päivästä jouluun.” Joulurauhan julistamisella säädettiin tavallista ankarammat rangaistukset mm. järjestyshäiriöistä ja aseiden käytöstä.
30-luvun ”keksintö” on Tuomaanristi. Ristit ovat vanhoja suomalaisia joulukoristeita. Niidenkin lähtökohta on pakanallisissa uskomuksissa: vuoden pimeämpänä aikana niitä tarvittiin suojaamaan pahoilta voimilta ja aikoinaan ne olivat myös apuna hedelmällisyystaioissa. Vuosisatain saatossa jouluristit hävisivät muualta paitsi Pohjanmaalta ja Turun saaristosta.
Kuva: porstuakirjastot.fi
Tuomaanristi on viime vuosisadan kansanomainen joulukoriste Korppoosta ja Iniöstä. Ruotsinkielinen Marttajärjestö kiinnostui jouluun liittyvistä kotimaisista ja pohjoismaisista perinteistä 30-luvun alussa ja se ”löysi” myös tuomaanristin ja alkoi myydä niitä. Risti hyväksyttiin välittömästi perisuomalaiseksi, ”kauniiksi kansalliseksi joulukoristeeksemme”, eikä kukaan tuntunut muistavan, että kyseessä oli pienen suomen-ruotsalaisen alueen paikalliskoriste.
Kotilieden suuri joulukirja
Tekstit
Kun tutkii joulun kertomusta tarkemmin ja kuorii sità kuin sipulia, lòytyy kerroksista tapoja ja kertomuksia ajalta paljon ennen Jeesuksen syntymàà. Ja jos katsoo nykyistà joulun kertomusta, se on kaupallisuuden mellastusnàytelmà. Jokainen luo oman joulunsa. Elàmànsà. Hòysteenà kulttuuriperinnòt. Oikein rauhallista joulunalusviikkoa.
VastaaPoistaJoulun sanoma, pakanallinen ja kristillinen, tahtoo hukkua markkinavoimien ja suorittamisen myllytykseen.
VastaaPoistaHyvää joulun odotusta sinullekin Lissu.